Yhteistoimintaharjoitus 1 ja lonkkavaivoja

Viime viikko oli aika rento kassuviikko sisältäen oppitunteja, yhden 5km maastojuoksun, ammuntaa sekä nuotion ääressä istumista, mutta sitä edeltävänä oli taas harjoitus.

Kulunut harjoitus oli YTH1 eli yhteistoimintaharjoitus 2, missä harjoiteltiin aika paljon oman aselajin juttuja. Neljä päivää kului taas nopeasti ja oli mukavaa huomata, miten jotkin asiat ja toimenpiteet alkaa luonnistua jo melkein itsestään ilman, että niitä tarvitsee erikseen käskeä tai valvoa niistä suoriutumista. Tutuiksi lauseiksi muodostui mm. "itse itseäni evakuoiden" ja "why are you running?"
Joka harjoituksessa muodostuu aina uusia juttuja ja hauskoja muistoja eikä siellä pimeän ja kylmän keskellä oo lainkaan paha olla, kun on hauskoja tyyppejä ympärillä. Tässä harjoituksessa nukuttiin paljon vähemmän kuin PH1:llä ja vaihdettiin myös aluetta puolessa välissä. Tässä harjotuksessa meille jaettiin ekaa kertaa kasvomaalit ja on myönnettävä, että toi maali tuntu ihan kamalalta iholla tukkien kaikki ihohuokoset, josta aiheutuo kunnon hikoilua ja kutinaa. Se myös kuluu pois tosi nopeesti, niin sen lisääminen meinaa aina unohtua. 

Viime viikonloppuna oli gines; lauantaina läheistenpäivä ja sunnuntaina käytiin Santahaminassa tutustumassa Kadettikouluun (voin vaan sanoa etten malta oottaa kevään yhteishakua..) Lauantaina mun sisko ajeli Haminaan käymään ja kierreltiin varuskuntaa sekä käytiin syömässä. Piristi tosi paljon nähä omia läheisiä ees vähän aikaa. 

Ensi viikosta starttaa kolmen viikon rutistus, johon sisältyy kaksi ginestä, kaksi harjoitusta, kokeita, itsenäisyyspäivän paraati sekä pahamaineinen JOHA eli johtamisharjoitus. Niiden jälkeen alkaa ansaittu yhdeksän päivän joululoma.

Eilen kävin lääkärillä näyttämässä mun lonkkaa, joka on nyt muutaman viikon oireillut. Otettiin siitä röntgenkuva varmuuden vuoksi. Toivon ja rukoilen, et kyseessä on vaan limapussin tulehdus eikä mitään marssimurtumaa. Kamalinta ois joutua keskeyttämään, siihen en suostu. Sormet ristiin, tiistaina saan kuulla tulokset. Lisäks oon jostain syystä kolmatta kertaa kipeenä tän kuuden viikon aikana, mitä oon Haminassa ollut, sekä mun nilkka narisee. Vähän meinaa motivaatio rapista, kun jatkuvasti joutuu tekemään kaiken puolkuntosena, mut kohta ollaan jo rukin puolessa välissä ja sit on suunta kohti Niinisaloa ja 2. patterin hyvää sisäilmaa. Sitä odotellessa ei auta kun vetää tropit naamaan ja toivoa ettei tää pahene tästä yhtään tän enempää. 

-Kata-